Usein käytetty laaturakentamisen käsite on laaja ja sisältää monia variaatioita siitä mitä mielletään laadun mittareiksi. Näkökulma voi vaihdella katsantokannasta ja osapuolesta riippuen; yhdelle se tarkoittaa ekologisuutta ja päästöttömyyttä, toiselle tehokkuutta ja urakan läpimenoaikaa, kolmannelle kustannusten minimointia, joku mittaa suunnitelmien tasoa ja toinen edellyttää näitä kaikkia. Hankeosapuolesta riippuen oman työn laadukas suorittaminen pitää sisällään lukuisia asioita, joista kaikista syntyy yhteenlaskettuna onnistunut kokonaisuus. Tähän on pyritty avaamaan niitä tekijöitä ja laadun mittareita, jotka meidän mielestämme johtavat mittaustyön laadukkaaseen lopputulokseen ja jotka pitäisi huomioida aina ja kaikkialla, missä työmaan mittaukset halutaan suorittaa kunnollisesti.
Uuden projektin alussa tulisi määrittää selkeästi työmaan osapuolten roolit ja vastuut. Tässä voidaan käyttää apuna yhteisesti laadittavaa vastuunjakotaulukkoa, johon kirjataan yksiselitteisesti osapuolten vastuualueet. Esimerkiksi kenen vastuulle kuuluu mittausperustan luominen tai tarkastaminen, suunnitelmien vertaaminen ympäristöön, tukiasemien kontrollimittaukset, tarvittavien pöytäkirjojen täyttö ja säilytys ja niin edelleen. Lähtökohtaisesti mittauskonsultti vastaa omasta työstään itsenäisenä työnsuorittajana, tilaajan vastuulle taas jää perehdytyksen yhteydessä selvittää mittaajalle ne velvoitteet ja työsuoritteet, joita häneltä hankkeen aikana odotetaan. Valitettavan usein käy niin että vasta kesken hankkeen aletaan huomata niitä asioita joista ei ole sovittu. Sitten vain odotetaan että ”joku muu tekee…” Hyvä tapa on myös se ettei jätetä yhteisvastuutettuja hommia, vaan joka tehtävään nimetään joku jolla on vastuu siitä että asia tulee tehdyksi. Näin varmistetaan että vastuutettu henkilö ottaa kopin omasta pallostaan tai ainakin organisoi sen vastuullisesti eteenpäin.
Rakentamisen aikaisen tiedonhallinnan tärkeyttä ei voine liikaa korostaa. Viimeistään työmaaperehdytyksessä tulisi sopia hankkeen sisäisestä tiedonsiirtoprosessista. Tämä olisi kuitenkin suositeltavaa sisällyttää jo osaksi vastuunjakotaulukkoa.
Laadullisten ohjeiden ja määräysten osalta tulisi aina noudattaa rakentamisen yleisiä laatuvaatimuksia (RYL -kokoelma), JHS:n sekä YIV:n kulloinkin voimassaolevia ohjeistuksia. Tarvittaesssa laatuvaatimukset tarkastetaan kyseessä olevan rakennelajiston voimassaolevien rakennustapaohjeiden mukaan. Nykyisen avoimen informaation aikana voisi myös vinkata että lomakkeita ja ohjeita muun muassa mallien tarkastukseen ja toteuma-aineiston keräämiseen saa helposti esimerkiksi Rakennustiedon ja Building SMART Finland:n tietopankeista. Tämän lisäksi monella kunnalla ja kaupungilla sekä virastolla on saatavissa valtavat määrät avoimessa muodossa olevaa meta- ja paikkatietoaineistoa.
Mittauslaitteet ja ohjelmistoratkaisut tulisi aina mitoittaa tarpeen mukaan. Tässäkin auttaa se että jo hankkeen alussa tiedetään selkeästi roolit ja työtehtävät, näin voidaan määritellä myös tarvittavat työkalut työn suorittamiseksi. Lähtökohtaiseti meidän mittaajillamme on vakiona käytössään 3D-Win ja CADS -ohjelmistot sekä Sveitsiläisen laatumerkki Leican kellontarkka gprs – ja takymetrikalusto. Mikäli työmaalla on käytössään kaupungin/organisaatioiden sisäisiä projekti- tai muita pilvipalveluita, kannattaa jo yhteistyön alussa varmistua siitä että mittauskonsultti saa tarpeelliset oikeudet ja tunnukset niiden käyttöön. Huomioitavaa on mikäli tarkkeita halutaan vastaanottaa ifc tai smc pohjaiseen yhdistelmämalliin vietävässä muodossa että käytäntö sovitaan yhdessä tilaajan kanssa ja varmistutaan yhteensopivuudesta eri aineistojen välillä. Aineistomuodoista varsinkin yksi nousee yhä edelleen monelle työmaaorganisaatioissa eteen; siitä huolimatta että .pdf on yleisesti käytössä oleva formaatti jolla informatiivinen aineisto usein toimitetaan, tekstitiedostoa ei lähtökohtaisesti voida käyttää mittausaineiston lähtötietona.
Työturvallisuus ja kunnolliset työkohtaiset perehdytykset on jo lakeihinkin kirjattu aihealue joka ansaitusti on saavuttanut paikkansa yhtenä laadukkaan rakentamisen kulmakivistä. Henkilöstön osalta pitää varmistua siitä että tarvittavat perehdytykset ja pätevyydet ovat voimassa ja ajan tasalla. Kun luvat ja paperit on kunnossa, ei tarvitse käyttää arvokasta työaikaa näiden selvittelyyn työmaalla. Myös tilaaja voi säästää pitkän pennin, kun ohjeistaa selkeästi mitä edellytyksiä työn suorittajien tulee täyttää jotta hankkeen sisällä voidaan toimia sovitusti ja turvallisesti.
Työmaalle siirtyvän henkilöstön tulee saada tilaajan toimesta asianmukainen perehdytys työympäristöön ja työmaan erityispiirteisiin. Yhdessä tulee käydä läpi työmaalla käytössä olevat rakentamisen ja laadunvarmistuksen toimintatavat sekä käytössä olevat tiedostojen koodaus- ja nimeämiskäytännöt. Tarvittaessa tehdään tilaajan kanssa erillinen riskienarviointi jolla voidaan selvittää työmaakohtaisia erityispiirteitä ja tarvittavia etukäteistoimenpiteitä joilla riskeihin voidaan varautua ja niitä pienentää.
Yhdessä tulee käydä läpi työmaalla käytössä olevat rakentamisen ja laadunvarmistuksen toimintatavat sekä käytössä olevat tiedostojen koodaus- ja nimeämiskäytännöt.
Kaikilla työmailla tulisi pyrkiä hyvään itseohjautuvuuteen ja ennakointiin. Ideaalitilanne olisi että tulevat työvaiheet saadaan aina pohjustettua etukäteen, jotta tarvittavat suunnitelmien tarkistukset ja huomautukset saadaan käytyä läpi jo ennen varsinaista toteutusvaihetta. Tämä jouduttaa työmaan etenemistä ja vähentää kiireestä johtuvia virheitä, vastaavasti tämä edellyttää myös työnjohdon puolelta hyvää ennakointia ja riittävää informaation kulkua hankkeen osapuolien välillä.
Muutamia nostoja voisi vielä tehdä varsinaisesta mittausprosessista siirryttäessä uudelle työmaalle. Talopuolella joudutaan usein tukeutumaan jonkun aiemin luomaan työmaapisteverkkoon. Tällöin on tärkeää suhtautua kriittisesti epävarmoihin pisteisiin, tarvittaessa varmistetaan pisteistön istuminen ympärillä olevaan rakennuskantaan tai muihin työmaan osiin. Lisäksi konsultoidaan tarvittaessa pisteverkon edellistä ylläpitäjää tai yhteiskäyttäjää, sekä täydennetään mittausperustaa ja tehdään tarpeelliset pistevertailut mittausdatan yhteensovittamiseksi. Yhteisellä työmaalla jossa voi toimia useamman urakoitsijan mittaajia, on tärkeää ja suhteellisen helppoakin tehdä keskinäinen mittaustarkkuuden tarkistus jollekin samalle tunnetulle pistelle. Näin voidaan heti poissulkea mahdollinen eri pisteverkoista johtuva systemaattinen virhe mittaustuloksissa. Havaitut ongelmat ja poikkeamat tulisi raportoida välittömästi työnjohdolle sekä selvittää korjaavat toimenpiteet. Infrapuolella joudutaan usein rakentamaan kontrollipisteitä työkoneiden tarkkuuden seurantaa varten. Työkoneille tulee suorittaa tarkastusmittaus aina ennen kuin ne otetaan käyttöön työmaalla, lisäksi tarkkuutta seurataan joko takymetrillä, GNSS-mittalaitteella tai tunnetulla pisteellä.
Tarkastetaan saatu lähtötietoaineisto. Tärkeä vaihe joka kuitenkin usein jää ainakin osittain tekemättä. Onko meillä tarpeelliset suunnitelma- ja toteutusaineistot käytettävissä. Onko aineistossa virheitä tai ristiriitoja; toteutusmallien tarkastuksessa voi hyödyntää esimerksiksi ao. tarkistuslistaa:
- ovatko aineiston perustiedot kunnossa, koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä
- mitä on mallinnettu, mitä jätetty mallintamatta (esim. risteysalueet tms. haastavat kohdat), onko mallien nimeäminen ja koodaus kunnossa
- onko mallin rakenne kunnossa; geometriat, taiteviivat, pistemäinen aineisto, 0-korot, kolmioverkot ehjät ja kunnossa jne
- yhteensopivuus eri pintojen välillä; törmäystarkastelut tehty ja rakenteet yhteneväiset eri tekniikkalajien välillä
- mallit on yhdistetty sopiviksi kokonaisuuksiksi
Taso- ja detaljikuvien osalta varmistutaan että eri suunnitelma-alojen aineisto on keskenään yhtenevää ja moduuliverkot ym. määräävät mitoitukset, korkotasot jne ovat yhtenevät. Mikäli aineisto tulee erilliskoordinaatistossa, siinä tulee olla kohdistuksen mahdollistava moduuliverkko mukana. Lisäksi kuvan yhteydessä pitäisi olla erillinen maininta mikäli moduuliverkkoa on pätkitty esim. layerin tulostusnäkymän kohdistamisen takia. Varsinkin RAK-puolen tasokuvissa esiintyy joskus pilkottuja moduuliviivoja ja omia skaalauskertoimia.
Ennen mittaamisen aloitusta pitäisi myös varmistua siitä että käytössä on viimeisin suunnitelma-aineisto, suunnitelmapäivityksiä voi tulla usein hyvinkin tiheään. Tarvittaessa varmistetaan työnjohdolta käytössä oleva aineisto. Mikäli rakennemalleissa on keskinäistä poikkeamaa, selvitetään mikä rakennelaji on ns. määräävä, esim. ARK/RAK -toteutusmallit. Mikäli työmaalla on erilliskoordinaatisto ja kuvia joudutaan kohdistamaan työmaalla eri koordinaattijärjestelmien välillä, tulee varmistua siitä että käytössä on virheetön ja oikein käännetty moduuliverkko. Tilaajan kanssa on syytä sopia kuka tällöin vastaa kuvien mahdollisista käännöistä; suunnittelija, tilaajan edustaja vai mittamies. Samoin tulee sopia siitä, missä järjestemässä tarkkeita toimitetaan. Havaituista poikkeamista ja ristiriidoista informoidaan viipymättä työn tilaajaa ja/tai työnjohtoa, on myös hyvä muistaa että mittauskonsultti ei ole vastuussa virheellisestä suunnitelma-aineistosta johtuvista rakennepoikkeamista.
Mittalaitteiden laadunvarmistuksen osalta mittaaja vastaa ensisijaisesti henkilökohtaisen mittauskalustonsa toiminnasta. Havaitut ongelmat ja laitteiden toimintahäiriöt tulisi raportoida esimiehelle viipymättä. Mikäli epäilee että laitteissa on mittausepätarkkuutta, on syytä suorittaa jo maastossa tarkistusmittaukset ja tarvittavat tarkista ja säädä -ohjelmat ennen kuin jatkaa työmaamittauksia. Lisäksi alkuperäiset natiivityötiedostot tulisi säilyttää mittauksen suorittamisen jälkeen jotta mahdolliset laatupoikkeamat voidaan tarvittaessa todentaa. Mittalaitteiden viimeisimmät kalibrointitodistukset tulee säilyttää laatudokumentointia varten.
Tarkemittausten ja luovutusaineiston osalta pitäisi ainakin isommilla hankkeilla pyrkiä siihen että kaikki tiedot toimitetaan valtakunnallisessa GK -koordinaattijärjestelmässä, korkeusjärjestelmänä N2000. Näin varmistetaan datan luotettava säilyvyys ja sujuva siirtyminen kunnossapitovaiheesssa toimiville osapuolille tai myöhemmille täydennysrakentajille. Lajikoodaukset joko voimassaolevan rakentajakoodauksen mukaan tai muutoin yhteisesti sovittua koodauskäytäntöä noudattaen.
Kokemukseen perustuvana helppona vinkkinä voisi suositella niin mittaajalle kuin muillekin työmaaorganisaation osapuolille oman työmaapäiväkirjan pitämistä; tällöin on helppo myöhemmin jäljittää vanhojakin toteutuksia. Laatuvirheiden kohdalla mittaaja joutuu valitettavan usein osoittamaan mitä on tehty tai jätetty tekemättä, tällöin mittaustyön jäljitettävyys antaa paremman oikeusturvan sekä työn tekijälle että sen tilaajalle. Kriittisistä työvaiheista tai piiloon jäävistä rakenteista suositellaan myös dokumentoimaan tarpeellista valokuvamateriaalia, mikäli tilaaja ei sitä ole erikseen kieltänyt tai muuten ohjeistanut. Yksilöivien ja työmaan sisäisiin työtehtäviin liittyvien kuvien julkaisu tilaajan tietämättä millään työmaahan kuulumattomalla alustalla on luonnollisesti kiellettyä.
Tärkeää on huomioida mikäli tarkkeiden toimituksesta ja koodauksesta on tiedonsiirtoa ja luovutusta koskien yksilöllisiä toivomuksia, että tilaajalla tulee olla velvollisuus ilmaista ne hyvissä ajoin. Tilanteessa jossa esimerkiksi halutaan tarkkeiden sisältävän enemmän metatietoa kuin mitä rakentajakoodauksen laji- ja pintatunnus pitävät sisällään, kuten putkilajeja, materiaaleja, kappalemitoituksia jne. tulee tästä sopia ennen tarkemittauksia, jotta tarpeellinen informaatio saadaan mitatessa talteen eikä sitä tarvitse myöhemmin metsästää. Jos tilaajalla on käytössään omia koodilistoja tai vakiintuneita datan jäsentelykäytäntöjä, nämä on hyvä tuoda esille jo työmaaperehdytyksessä.
Hienoa mikäli jaksoit lukea loppuun asti, ehkä se avasi jotain siitä miten meillä asioista ajatellaan. Tässä vielä kaikki edellä mainittu lyhyesti tiivistettynä:
Mielestämme laadukas työn toteuttaminen voidaan kiteyttää niihin arvoihin, joihin myös koko meidän tekemisemme perustuu – luotettavuuteen, asiakaslähtöisyyteen, tehokkuuteen ja ihmisläheisyyteen. Tehdään se mitä on sovittu, kuunnellaan asiakkaan tarpeet ja jalkaudutaan työmaalle. Kehitetään omaa prosessia aina kun nähdään siihen tarvetta, iloitaan onnistumisista ja opitaan virheistä; sopiva sekoitus itsekriittisyyttä ja toisaalta huumoria ja toisten osapuolien kunnioitusta, siinä on menestymisen avaimet. Inhimillisyys ei ole heikkoutta – sen vahvuus pitää vain nähdä.